Runotorstain aiheena: Tie ulos
Suljettu huone,
vain sinä ja minä.
Pidä minua kädestä,
jotten lipuisi pois.
Huomaat ehkä sen vilunväreen,
joka hiipii pitkin selkärankaa,
saa kädet kananlihalle
ja niskavillat nousemaan
kun kosketat minua ensi kertaa.
Se suljettu huone,
jossa tunsin olevani turvassa,
nyt etsin vain tietäni ulos.
Ole siinä,
seuraa minua.
Putoa kanssani pehmeään tyhjyyteen,
siihen valkoiseen peittoon,
joka kietoo sinut minua vasten.
Tekijänoikeudet: Loverlyn
*hali*
Hienosti sanottu:
"Putoa kanssani pehmeään tyhjyyteen,
siihen valkoiseen peittoon,
joka kietoo sinut minua vasten."