Oikeastaan ainut Anna Puun biisi josta tykkään. Kauniit lyriikat ja saundi.
Tänään ei haitannut, että hait Sinin (nimi muutettu). Oikeasti. Mulla oli aika kevyt olo, koska ei enää oksettanut särkylääkkeen ansiosta. Tuntui, että voitan sut ihan milloin vain. Kohta on Sinin synttärit, ja viimeistään silloin pääsen astumaan takaisin siihen elämään, jota niin kaipaan.
Vaikka tiedän, etten saisi, mua harmittaa aina kun naurat ilman mua, tai jonkun muun kanssa. Mustasukkaisuutta, mun paha tapa, mutta minkä mä sille mahdan? Olen huomannut, että susta olen erikoisen mustasukkainen. Mutta toisaalta, tässä tapauksessa siksi, että välitän susta.
Vielä joskus, melko piankin, toivottavasti, palaan Sinin elämään. Enkä välitä susta. Sä sait nautintosi. Mä haluan pelastaa tän, olen siitä nyt varmenmpi kuin koskaan.
Puhallan saippuakuplan,
lähetän sen sulle,
sen sisällä kuiskaus,
älä enää koskaan lähde pois,
älä enää koskaan anna mun päästää sua pois,
koska olet tärkeä,
kuin sisko,
kuin auringon ensisäde mun ikkunassa,
kuin kastehelmi nenänpäällä.
Ja mulla on ikävä.
Kommentit