Ärsyttää. Tekee mieli huutaa. Räyhätä. Paiskoa.

Ja sitten purskahtaa itkuun.

Ömm.. Anteeksi, mutten kirjoita tänne asioista, jotka on vielä puhumatta. Mutta mä haluaisin vielä uskoa. "Friends 4ever. SMJKMH" Miksi sen pitäisi särkyä?

I´ll be right here waiting. Ton sä omistit meille. Jottei kukaan meistä olisi yksin.

Mä olisin tähti sun ikkunassa, josset vetäisi verhoja kiinni. Mä olisin villasukat sun jalassa, josset sä potkisi niitä sängyn alle.

Ehkä muhun sattuu, koska mä luulin, että me merkitään sulle jotain.

Ehkä mun sydän särkyy, kun katson sun kuvia kavereita netissä, koska mä kaipaan sun hymyä. Mä kaipaan sua.

Mutta josset sä halua tulla, pyytää anteeksi sitä, että olet kohdellut meitä kuin paskaa... Tuntuiko edes pientä viiltoa sydämessä?

Sä olet mulle tärkeä.

Mä välitän susta.

Mutta aina ei voi ja jaksa ymmärtää.

Koska sä et ole ainoa, jolla on vaikeaa. Se on asenteesta kiinni.

Sulle.

Toivottavasti sun ei tarvitse kääntyä pois mun rinnalta. Mutta jos tarvitsee, älä ikinä unohda. Jooko?

Rakkaudella, Loverlyn